Yleistä | Yhteystiedot | EFRA | Kuvia | Palvelut | Rautavaara säätiö | Historiaa | Linkkejä
| Puhelin | |||
|---|---|---|---|
| Rautavaaran lentokeskus | Kangaslahdentie 35 73990 Kangaslahti |
- | |
| Rautavaara-säätiö | c/o Jari Tuppurainen | (0400) 371 439, | |
| Lentopaikan päällikkö | Pentti Kainulainen | (044) 212 2621, |
Nämä ovat epävirallisia tietoja! Viralliset tiedot löydät AIP:stä. Sivuston ylläpitäjä ei vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä mahdollisten virheiden aiheuttamista ongelmista. Tarkista aina lennonsuunnittelussa käyttämiesi tietojen voimassa olo. Kts. myös www.lentopaikat.net.
| Lentopaikka | Rautavaara | |
|---|---|---|
| Ylläpitäjä | Rautavaara säätiö | |
| Kentän päällikkö | Pentti Kainulainen puh.(0400) 673 341 |
|
| ICAO tunnus | EFRA | |
| Sijainti | 63°25′26″ N, 28°07′39″ E | |
| Ilmakuva | Vanha (1999) ilmakuva kentästä kansalaisen karttapaikalla. | |
| Taajuus | 123.650 MHz (Huom! Taajuus muuttui 8.4.2010) | |
| Puhelin | 050-9182865, ei jatkuvaa päivystystä. Kts. myös kentän päällikön numero yllä. | |
| Kiitotiet | 18/36 1240x23 m öljysora, päällystetty rullaustie 05/23 500x15 m hiekka |
|
| Purjelentoalue | G43 | |
| Lähin ATS elin | Kuopion lentoasema (EFKU) 28 NM (50 km) suuntaan 196° | |
| AIS/MET | Kuopion lentoasemalla (EFKU) | |
| Polttoainepiste | Ei myyntiä (kerhon omassa käytössä). Lähin myyntipiste EFKU (Shell). | |
| Muuta | Ajoittain vilkasta purjelento-/riippuliitotoimintaa, hinauslanka voi yltää yli 600 m korkeuteen kentän päällä. Purjelentotoiminnan aikana hinauslanka vedetään nurmella pääkiitotien itäreunassa. Poikkikiitotieltä toimittaessa hinauslanka kulkee pohjoispään poikki. Niinpä lentotoiminnan aikana kentällä liikuttaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta! Kesäisin majoitus, sauna ja kahvio. |
Rautavaara tarjoaa purjelentäjille muista valtakunnallisesti merkittävistä harrasteilmailukeskuksista poiketen vapaan ilmatilan. Vaikka 50 kilometrin päässä toimii vilkas Rissalan sotilaskenttä, saavat purjelentäjät omalla reviirillään, purjelentoalueella, lähes rajattomat toimintaedellytykset ruuhkasuomen taistellessa ilmatilansa sadoista metreistä. Osansa kiitoksesta saa tietenkin harrasteilmailuun myönteisesti suhtautuva Kuopion lentoasema ja Karjalan lennosto.
Tärkein Rautavaaran ilmailukeskuksen toiminnassa on ehdottomasti sen antama mahdollisuus ilmailun harrastamiseen. Siellä ovat monet nuoret saaneet ensimmäisen kosketuksen lentämiseen ja siitä saamansa alkusysäyksen jälkeen jatkaneet alalla eri ammateissa. Monet ovat löytäneet lentämisestä kehittävän ja mielenkiintoisen harrastuksen.
Takaisin alkuunRautavaaran ilmailukeskuksessa voit majoittua parakkimajoitukseen, alueelta löytyy myös asuntovaunupaikkoja. Käytettävissä ovat myös sauna- ja suihkutilat, rantasauna ja kuppila, jossa ruokapalvelut.
Takaisin alkuunRautavaaran kentän toiminnasta vastaa kenttää ja sen rakennuksia ylläpitävä Rautavaara-säätiö. Alueen maapohjan omistaa nykyisin Metsähallitus. Kentän aiempi omistaja Puolustusministeriö luopui omistuksesta 2002.
Kts. myös Rautavaara-säätiön säännöt.
Takaisin alkuunEivät tienneet savolaiset ja kainuulaiset ilmailun pioneerit millaisen prosessin käynnistivät Rautavaaran metsittyneen sotilaskentän raivauksellaan 30 vuotta sitten. Silloisten puurtajien jalanjälkiä seuraten ja uusia polkuja tallaten on Rautavaaran korpeen luotu valtakunnallisesti merkittävä ja arvostettu harrasteilmailukeskus. Ilmailukeskus tarjoaa nykyisin kaikkien lajien ilmailijoille mainiot fyysiset ja toiminnalliset olosuhteet.
Rautavaaran Kangaslahden kylässä sijaitseva, alkujaan ilmavoimien käyttöön rakennettu lentokenttä on 30 vuoden ajan ollut lukemattomien ilailuharrastajien kesäkausien toimintapaikka. Ilmailukeskuksen ylläpitäjänä on 24.4.1966 perustettu Rautavaara-säätiö.
Kun Karjalan lennosto siirtyi kesällä 1961 Kuopion lentoasemalle, Rissalaan ja sai suihkukonekaluston, niin syntyi kahden ilmailumuodon, sotilaslentämisen ja purjelennnon välille eräänlainen ristiriita. Ne eivät voineet turvallisesti toimia samanaikaisesti Rissalassa. Alusta alkaen ymmärsivät jo vuosikausia kentällä toimineet purjelentäjät, että vähäinen viikonlopun aika ei heille riittäisi, vaan olisi löydettävä joku muu ratkaisu. Kuopion ympäristössä oli 100:n kilometrin säteellä muutamia sodanaikaisia lentokenttiä, joihin katseet kohdistuivat. Kentät tutkittiin ja todettiin, että Suonenjoen ja Nerkoon kentät eivät enää soveltuneet käyttöön, ja jäljellä oli vain Rautavaara.
Syksyllä 1965 syntyi yksimielinen päätös kaikesta huolimatta saada Rautavaaran kentästä Kuopion Ilmailuyhdistyksen uusi tukikohta. Mukaan olisivat tulossa myös Kajaanin Ilmailukerho ja kenties Kuhmon Ilmailukerho.
Puolustusministeriö antoi luvan kentän raivaamiseen ja käyttöön jo syksyllä -65 ja siitä se alkoi. Jokainen viikonloppu suunnistivat purjelentäjät Rautavaaralle kajaanilaisten kanssa ja parimetriset männyntaimet alkoivat hävitä kiitoteiltä.
Rautavaara-säätiön perustivat Kuopion , Kajaanin ja Kuhmon ilmailukerhot, Kuopion kaupunki, Nilsiän, Rautavaaran ja Varpaisjärven kunnat, Rautavaaran ja Varpaisjärven osuuskassat sekä eräät yksityishenkilöt.
Tulevan säätiön sääntöehdotus hyväksyttiin ja valittiin toimikunta hoitamaan säätiön rekisteröinti. Oikeusministeriö hyväksyi säännöt vasta 29.12.1966. Säätiö oli nyt valmis toimimaan.
Takaisin alkuunRautavaaran kunta
Kangaslahti
Korpijärvi
lentopaikat.net
- EFRA
EFRA:n pysyväismääräykset
Rautavaara-säätiön
säännöt
